sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Vartalosokerointi

... ei ihan mennyt niin kuin Strömsössä.

Me koulussa tehdään ainoastaan vahauksia, eli kylmä-, kuuma- ja lämminvahauksia, jotka kaikki ovat erilaisia vahauksia. Sokeroinnin kurssin voi omien mieltymysten kautta käydä omalla ajallaan. Sokerointi on mielestäni suositumpi kuin vahaus ja jopa omasta mielestäni ehkä hieman miellyttävämpi.

Ostin Life- myymälästä vartalosokerin (n.15e) ja kokeilin sitä eilen. Sokereita löytyy 3 eri sokeria eri ihotyypeille. Itse valitsin herkälle iholle, sillä ihoni saattaa toisinaan reakoida uusiin aineisiin huonosti. Toisaalta sit taas kuivan ihon sokerissa oli lisäksi oliiviöljyä, mikä kosteuttaa ja hellii ihoa entisestään. Ehkä sit ensi kerralla ostan tuota oliiviöljyllä varustettua.

kuva


Netistä löytyy näistä vartalosokeroinneista melkoisesti tietoa ja videoita, joten kerron vain pääpiirteittäin omat kokemukseni.

Sokeri kipossa on todella kovaa, joten se tulee pehmentää käytettäväksi massaksi.

Kiehauta vettä ja aseta sokeripakkaus tyhjän kipon pohjalle ja kaada kiehuvaa vettä sinne niin, ettei sitä kuitenkaan mene sokerimassaan. Laita kansi päälle (pitää kuumuuden kipossa) ja anna vaikuttaa n.15min.

Tämän jälkeen vaha on alkanut muuttua hieman enemmän nestemäiseksi (ei kuitenkaan siis kokonaan).
Ota pieni nokare vahaa ja ala muovata sitä. Sekaan voi sekoittaa tilkan vettä (toisaalta mulle tuli jo tilkka vettä, kun kanteen tuli vesihöyrystä pisaroita, jotka tippuili massaan mukaan), jotta massa tarttuu paremmin karvoihin.

Huom ensikertalaiset!
Tää on todella sotkuista touhua, joten älä tee tätä uudella matolla tai parkettilattialla! Laita alle joku räsynen pyyhee, johon voi tarvittaessa pyyhkiä käsiä ja joka estää vahan tippumisen maahan. Niin ja siis ehkä joillekin tää on easy juttu, mut tällaselle normaalistikin sähläävälle neitoselle yhtä sotkua! Ja toisekseen; homma helpottuu ja luonnistuu paremmin tehdessä, eli toka kerta voi olla jo aivan toisenlainen kun alun sähkäys.

Kun massan väri alkaa muuttua kuultavaksi/keltaisemmaksi, se on valmis karvojen poistoon. Kokeilemalla sen huomaa.

Paina massaa ihoon n.5cm alueelta vastakarvaan (jotta sokerimassa tarttuu hyvin karvoihin). Tämän jälkeen nykäiset nopeasti IHONMYÖTÄISESTI ranneliikkeellä karvan kasvun suuntaisesti vahamassan pois.

Itse huomasin,että jos vahan hieman painaa kunnolla ihoon + antaa sen n. 5sekunnin ajan olla iholla, lähtee eniten ja parhaiten karvoja. Eli hieman malttia hommassa, niin karvojen poisto on nopeammin ja kivuttomammin ohi.

Jos vahaan ei tartu karvoja, työstä vahaa vielä hetki ja lisää tarvittaessa muutama vesipisara.

Jos karvat eivät lähde, ne saattavat olla liian lyhyet (yksilöllistä). Toinen pointi, miksei karvat lähde on, että karvat kasvavat eri suunnista, joten kokeile välillä vahailla eri kulmista. Itsekin huomasin, että näemmä moni karva lähti helpommin poikkisuuntaisesti vahatessa kuin ylös-alas-suuntaisesti. Testaamalla sen huomaa.

Muista kosteuttaa ja rasvata ihoa hyvin päiviä ennen sokerointia (tai vahausta). Jos ihossa on kuivia kohtia, vaha jää ilkeesti kiinni näihin kuiviin kohtiin, eikä meinaa lähteä irti. Näin kävi myös mulla. Hirvee läjä vahaa jäi ihan väkisin kiinni säären etuosaa. Annoin vahan olla siinä, kunnes vahauksen jälkeen menin suihkuun peseen jalat.
Jos vahaa jää jonnekin, sen saa helposti vahamassalla pois. Lopuksi voi siis vahamassalla nopeesti näpläten käydä koko sääret läpi, jotta loputkin pienet vahakököt lähtevät.

Ihoa ei saa kuoria muutamaa päivää ennen ja jälkeen vahauksen/sokeroinnin, sillä se ärsyttää jo entisestään ihoa. Sokerointi myös itsessään poistaa kuollutta ihosolukkoa, eli kuorii samalla kuin karvoja poistetaan.

Älä myöskään työstä liikaa yhtä kohtaa. Mieluiten sitten jättää sinne karvoja seuraavaa kertaa varten (varsinkin kun karvat kasvavat eri sykleissä, eli ovat täysin eri pituisia, ym.).
Itse selkeesti työstin liikaa toisen jalan etusäärtä ja sinne syntyi pieniä mustelmia ja verenpurkaumia. Eli kohtuus kaikessa!

Muista myös hieman pingottaa sokeroitua kohtaa, jolloin karvat poistuvat ehkä hieman kivuttomammin ja helpommin eikä mahdollisia verenpurkaumia synny.

Jossain vaiheessa vahakökkö alkoi olla liian venyvää ja jäi kiinni joka kynteen ja paikkaan, joten heitin massan roskiin ja otin uuden. Käytin n. 2 nokaretta per sääri, eli yht. 4 nokaretta.
Toisaalta noissa videoissa sanotaan,että isompi nokare riittää enempiinkin alueisiin, mutta omat nokareet oli jo niin velttomaisia ja klihmasia, että otin aina uuden. Olinko sitten työstänyt vahaa liikaa vai missä vika, en tiedä.

Vahaklöntit heitin roskiin. Jos kädet aivan sokerimassassa, pesin kädet lämpimässä vedessä, joten massa alkaa liukenemaan helposti pois käsistä. Liotin käsiä samaisessa vedessä, missä kippo alkujaan oli, ja sinne jäi muutama massakökkö. Seuraavana päivänä kun kävin viemässä kipon pesulle, huomasin massan sulaneen kokonaan veden sekaan ja jäljellä nesteessä oli vain muutamat säärikarvani, yi!

Vahauksen jälkeen menin suihkuun. Muistettavaa kuitenkin on, että suihkun vesi ei saisi olla liian kuumaa, jottei juuri ärtyneet ja vahatut sääret entisestään ärsyynny. Vaha lähtee suihkussa erittäin helposti pois. Uskon siis,että myös vaatteista pesun yhteydessä sokeri lähtee yllättänkin hyvin (terveisin: 2 paitaa, housut ja pyyhe sokerimassassa).
Suihkun jälkeen jaloille voi levittää rauhoittavaa voidetta, esim. aloe veraa, mutta toisaalta antaa ihon rauhoittua kunnolla ja antaa vain olla(jottei iho ärtyyntyisi entisestään + auki olevat karvatupet nyt täyttyisi turhilla aineilla). Jos teet sokeroinnin aamulla, anna jalkojen olla koko päivä ja halutessaan illalla tai seuraavana aamuna vasta levitä kosteuttava perusrasva. Itse tein illalla ja annoin olla seuraavaan iltaa saakka ilman mitään tuotteita, kunnes sitten levitin perusrasvan.

Massa jähmettyy melko nopeasti ja sitä riittää kyllä useampaankin sokerointi kertaan.

Kaikkia karvoja en ottanut, kun mulla oli melko lyhyet karvat ja säärien iho alkoi jo kärsiä. Ajattelin seuraavaksi käydä käsivarsien ihon ja mahd. bikinialueen. Kainaloita en itse ainakaan vielä viitsi sokeroida, kun en saa mitenkään kiristettyä sen ihoa, joten pyydän et joku koulussa vahaa mun kainalot.

Vahauksen ja sokeroinnin plussat verrattuna esim. sheivaukseen on, että karvan uudelleen kasvu kestää pitempään, koska vahauksessa ja sokeroinnissa se on kokonaan juurineen nypätty ihosta pois. Toisin kun sheivauksessa karva vain katkaistaan. Eli iho pysyys sileämpänä pitempään (itsellä n.3viikkoa ennen seuraavaa kertaa, riippuen karvankasvusyklistä). Kun karva useasti nypätään juurineen pois, se saattaa vaikuttaa kokonaisuudessan alueen karvan kasvuun ja ehkä jopa hidastaa sitä/loppua kokonaan. Tämä kuitenkin aivan yksilöllistä ja alueellista, eli tiedän muutaman tyypin joilla pieneltä alueelta sääristä karva ei enää kasva useampien vahausten/sokerointien jälkeen.
Sanotaan,että vahaus/sokerointi estää myös sisäänkasvaneiden karvojen kasvua, mutta kun viimeksi tehtiin vahauksia, monet luokkatovereistani mainitsivat, että heille tuli entistä enemmän sisäänkasvaneitakarvoja verraten sheivaukseen tai depilointilaitteeseen. Itsellä taas tämä pätee, eli sisäänkasvaneita karvoja on vähemmän vahauksen/sokeroinnin jälkeen.

Vahauksia ja sokerointeja tekee usein kosmetologi (n.30-60e riippuen alueesta), mutta samoija karvanpoistomenetelmiä voi tehdä kotikeinoin. Kaupoista löytyy nykyään monia erilaisia vahoja ja nyt myös sokerimassoja, mutta olen myös lukenut, että moni tekee itse moiset mömmöt vielä halvemmin kotikonstein (sulattaa sokeria (1ps n.1euron) ja hunajaa (1 prk n.4euroa) sokerimassaksi (yht. n.5 euroa TODELLA moneen sokerointiin), kun taas kaupasta saa saman massan 15eurolla).

Kannattaa kokeilla kaikki erilaisia karvanpoistomenetelmiä ja kauppojen tarjoamia erilaisia vahoja ja sokerimassoja rohkeasti.
Jos joku tuttava vaan suostuu sokeroimaan/vahamaan teidät, niin suosittelen että joku muu tekee vahauksen/sokeroinnin, sillä toinen tekee sen nopeammin ja pääsee kiristämään ihoa paljon paremmnin kuin te yksinään.

Vielä ei ole aivan karvanpoistokausi (kesä), mutta hyvä alkaa harjoittelemaan näin kevään tullen erilaisia menetelmiä. Ja jospa saisin hieman jopa hidastettua noiden karvojen kasvua tässä samalla ;)

Loppuniitti: vaikka alku oli yhtä sähläämistä ja sotkemista, kokeilujen kautta sokerimassan käyttö alkoi luonnistumaan ja uskon tästä tulevan uusi luottotuotteeni! Suosittelen! 

torstai 6. joulukuuta 2012

PTn ruoka-analyysi

Olin siis viime tiistaina PTn kanssa keskustelemassa meikäläisen ruokatottumuksista.

Olin kirjannut ja tulostanut viiden (5) edellisen päivän safkailut ja kiikuttanut ne PTlle.

Mainittakoon,et oon hirveen aaltoileva ja "mustavalkoine" henkilö monissa asioissa, myös syömisessäni.

Joko syön todella terveellisesti tai sit ihan kakkaruokaa (=einekset, pikaruoka,ym.).

Mun tulee siis löytää se kliseinen kultainen keskitie syömiseeni.

Nyt kun aloitin PTn oon taas hieman pitempijänteisesti tsiikaillut ruokailujani (mitä nyt noi muutamat pikkujoulut kyl sit vetänyt kaksinkäsi aivan kaikkee), joten tän viiden päivän ruokapäiväkirjailut oli melko hyvällä mallilla.

Juteltiinkin PTn kanssa,et täytyy ottaa keväämmällä uudestaan tällainen,et onko ruokailut muuttuneet parempaan tai huonompaan suuntaan.

Hyvää palautetta oli, että perussafkailut (monipuolista, tuoretta ja ravinteikasta ruokaa) kunnossa ja ateriarytmi hyvä.

Kehitettävää taasen hieman enempi, khihhih.
Proteiineja ja kuituja enempi. Proteiinien määrä tasapainottaminen- nyt söin vain kerra kaks päivässä törkeen määrän proteiinia, eli proteiinia tulis oleen tarpeellisesti jokaisella aterialla.
Sitä pitäis enempi tsiikailla noita kaloreita. Tai siis, et pitäytyisin siinä 1600kcal per päivä, jumppaisin, liikkuisin tai en.
Tässä pääkohdat.

Proteiineja lisäilen nyt jokaiselle aterialle: kananmunaa, pähkinät, raejuustoo, rahkaa, lihaa, kalaa ja protskujauheita.

Kuituja taasen: psylliumjauhe, pähkinät, leseet, viljat ja siemenet.

Suurin ongelma mulle tulee, et kyllästyn johonkin, esim. protskujauheeseen. Usein innostun jostain ruoka-aineesta ja syön sen ns.puhki, eli koko ajan. Sen jälkeen tulee viikon sisään yökki, enkä pysty seuraavaan 3-6kuukauteen vetään kys. ruoka-ainetta.
Eli jos tulee overload jonkin ruoka-aineen kohdalla, niin millä korvaan sen ja miten ylipäänsä vältän tällaisen overloadin.

Aamu-, välipalat ja iltasafkailut on kaikista vaikeimpia noiden protskujen ja kuitujen suhteen, kun aiemmin oon pääasiassa vetänyt: ruisleipää, puuroa, hedelmiä ja protskupatukoita (jotka sisältää ihan törkeen määrän turhia sokereita!).
Ja kun näiden aterioiden tulee mulle olla mahdollisimman yksinkertaisia, nopeita ja helppoja ottaan mukaan kassin pohjalle.

Mielelläni otan vastaan proteiinipitoisia safkaesimerkkejä!
Tänäänkin oli työn ja tuskan takana,et sain kalorilaskuriin protskut, kuidut ja kalorit kohdillee, prkl!

Malliksi kirjaan tän päivän sapuskat tähän, mutta muistutan,että kyseessä on itsenäisyyspäivän, eli lomapäivän safkailut, mikä sekoittaa hieman arkipakkaa.

aamu: 2x CLA + 1x vihreätee + 1x 50mg D-vitamiini, 3 pekonisiivua, 2 kananmunaa ja pinaatti (kaikki paistettuna pekonin omassa rasvassa) ja 2kuppia kahvia maidolla.

lounas: 110g ehrmaan maitorahkaa, 30g vadelma proteiinijauhetta, 10g psylliumjauhetta, 10g gojimarjoja, 18g pekaanipähkinöitä ja liraus vettä (psyllium- ja proteiinijauhe vetää safkan melko kuivahkoksi ilman nestettä)

illallinen: 2x CLA + 1x vihreätee, 120g savulohi, 50g gluteenitonta pastaa, 40g creme fraiche 12%, 60g kukkakaali, 100g raejuustoa ja 10g psylliumjauhetta

iltapala: porkkanoita ja kurkkua dipattuna omatekoiseen 100g kermaviikipiddiin (3,5%) (ne dippiseokset on kaloripitoisia ja suolapitoisuudeltaan korkeita sekä joihinkin on lisätty sokeria! Eli kannattaa itse maustaa dippiseos mielteisekseen), 100g raejuustoa ja tonnikalaa vedessä prk. sekä pepsimaxia muutama lasillinen.

yht. 1725kcal/ 155g proteiinia/ 87g hiilareita/ 83g rasvaa/ 27g kuituja



ymmärtääkseni 1,5kg per painokilo proteiinia (itse en oo laskenut, vaan PT anto arvion,et n.140grammaa pitäis päivässä väh. saada)

rasvaa tulis olla se 80-100g per päivä ja plussaa jos ja kun on hyviä rasvoja, mm. avokadosta ja oliiviöljystä

hiilarit mahd. alhaisina n.60-120grammaa päivässä.

Kuituja minimissään se 25g, mut tota psylliumjauhetta on melko helppo heittää joka sapuskaan, kun ei siinä paljonkaan kaloreitakaan oo ;)

Doh, täytyy näemmä edellisenä iltana funtsia aina seuraavan päivän safkailut, ainakin noin suurin piirtein. Ainakin aluksi, niin alkaa hahmottuun noi kaikki, et kuinka paljon mitäkin pitäis syödä :P

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Personal Trainer ja joulumätöt

Hahaa! Sain ehkä parhaimman joululahja for ever, sillä ostin itselleni (juu, ostin itselleni joululahjan) 10x Personal Trainer- paketin!!

Pompottelin kauan, et otanko yksityiseltä vai Fressin oman PT:n (= Personla Trainer). Päädyin ottaan Fressin oman PTn.

Näillä täällä 10x paketti makse muistaakseni 590e (ei 59e/kerta) ja toivon,et kevääksi tulis vielä joku tarjous näistä PT-paketeista, niin voisin ehkä siihenkin sit sijoittaa (kesäksikuntoon?).

Jos kiinnostaa mun PT-tapaamiset, eikä mun manailut ja mielipiteet joulumätöistä, skippaa alla oleva " merkattu osio ja jatka 1. PT- tapaamiskohdasta *vinkvink. 






"  
Halusin aloittaa nää PT-tapaamiset jo ennen joulua, jotta välttäisin turhat ähkyilyt joulun alla. Kun joku mainitseekin sanan "joulu", mulle tulee valmiiksi turvonnut ja ähky olo. 
Aluksi marras-joulukuun vaihteilla kaikki maailman pikkujoulut, joulusoittajaiset ja muut riehat; pipareita, glörgiä, torttuja, alkoholia ja vielä vähän  enemmän alkoholia ja pipareita. 

Kylmä, viima ja pimeys vie mehut lähtee lenkille tai salille ja sitä  vaan automaattisesti käpertyy kynttilän valossa kaakaomuki kädessä peiton alle tuijottamaan salkkareiden uusintojen uusintoja.

Mitä lähemmäksi joulua tullaan, sitä suuremmaksi stressi kasvaa, sitä vähemmän tulee liikuttua ja sitä enemmän tulee myös syötyä (oon viel kaiken lisäksi tunnesyöjä, eli handlaan kaikki stressit ruualla= tajutonta mättöö).
Jouluaatto ja joulupäivä on sit ihan mustan magian pimennossa, sillä silloin syö itsensä turvoksiin useampaankin kertaan päivän aikana. 

Välipäivät vedetään jämiä ja mahdollisesti syödään jossain välissä joku salaatti, kun kinkku ja suklaa on täyttänyt tajunnan. Kuitenkin hamstrataan kaappeihin kaikki joulualen suklaat ja muut herkut. 

Sitten on se Uusi Vuosi. Joillekin kuuluu jotkut ruuat uuteen vuoteen ja muuta, mut mun mielikuvissa on se juomista petollisin; alkoholi. Sillä tulee läträttyä koko edellisen vuoden puolesta (varmaan enemmän kun edellisenä vuotena yhteensä). On skumppaa, viinejä, väkeviä, mehulimuja ja muita alkoholipitoisia lantrinkeja. 
Sit aamuyön pikkutunneilla lupaa vessanpönttöä halatessa, että "nyt aloitan sen terveellisen elämän"- uuden vuoden lupauksena siis. 

Varmasti sitä tammikuun kykeneekin vetää hieman terveellisimme, viitaten edelliseen joulukuun mättökuukauteen, mutta onko se sit inhimillistä, pysyvää ja terveellistä.

Minä haluan välttää kaiken edellä kirjoittamani. Ainakin melkein. 

Mulla on jo 4 pikkujoulut takana, kahdet alkoholipitoiset. Kahdet vielä edessä, joista toisissa muutaman sidukan aijon nauttia. Jouluksi mennään avokin kanssa Leville, jossa harrastetaan talviurheilulajeja (<<< olipa hienosti sanottu), käydään ravintolassa syömässä ja rentoudutaan
Uudesta vuodesta en viel ole varma (kuten ei koskaan ennen uudenvuodenaatton iltapäivää, jolloin vasta varmistuu, mistä itsensä löytää loppu illan aikana); alkoholia ja syöminkejä tai ei- övereitä ei kuitenkaan tee mieli ehkä vetää. 

Ja siis vaikka on juhlia ja joulua ja muuta railakkaita puuhia, niin toi PT motivoi, että sen krapulapäivänkin jälkeen on elämää. Ei sitä joulutorttua tarvi koko joulukalenterin 24päivän ajan vetää. Ja toivottavasti kehokin tammikuussa kiittää, ettei hirveetä turvotusta ja nesteitä tarvitse lähtee ensimmäisenä poistaan, vaan voi jo kepein mieli lähtee salille tekeen kesäbuutia kuntoon.
                                                                                                                                        "





1. PT-kerralla jutusteltiin ja tutustuttiin paremmin; miksi olen hommannut PT:n, tavoitteet, suunnitelmat, minun historiikkini, mieltymykset, syömiset, ym...

2. kerralla käytiin salilla (halusin motivaatiota salireenaamiseen, sillä INHOON salireenausta, kun en osaa tehdä siellä mitään) ja tehtiin PTn rakentema ohjelma. 

3. kerralla käydään syömisiäni läpi (ruokapäiväkirjaa väh.3-5päivän ajalta).

4. kertana mennään taas salille ja kahtellaan, mitä jatkossa tehtäis. 

PT tekee suunnitelmat täysin sinun näkökulmasta, tavotteista, motivaatiosta ja mieltymyksistä. PT-tapaamisia voi olla viikottain, kuukausittain tai milloin huvittaa. Itse otan alkuun tiiviin paketin ja sit harvennan ehkä siihen 1-2kertaa kuussa. 

Itse pyysin myös kehonmittaus-testejä (tai joillekin Tanita-testejä), jotta mahdollinen muutos kehossa näkyy. Kyseinen mittaus siis kertoo, mitä kehossa tapahtuu; paino tippunut/noussut, rasvaprosentti tippunut/noussut; mistä paikasta, lihasmassa tippunut/noussut; missä kohtaa kehossa, ym.. 
Näin esimerkiksi näkee sen, onko mahdollinen painon tippuminen lähtenyt lihaksista vai rasvamassasta (lihaksistahan se ei sais lähtee, sillä silloin susta tulee löllyvä voimaton riuku). Tää kehonmittaus-testi tullaan mulle tekeen n. kerran kuussa.  

Uskon ja toivon,että eniten tää PT tekee muutoksia mun ruokatottumuuksiin (niin konkreettisesti kuin myös psyykkisellä tasolla) ja antaa vinkkejä ja mahd. motivaation salireenaamiseen. Laitan sit vaikka mielipidettäni kyseistä pakettia kohtaan, kuhan noi 10kertaa ollaan käyty ;)

 
  
ps. kuvat ei liity mitenkään PT-tapaamisiin. Kuhan pikkujoulumeikkejä ja- asuja oon kuvaillut ;)))